Luin jenkkiläisen lasten aivojen kehitykseen erikoistuneen tutkijan John Medinan kirjan Brain Rules for Baby. Hän kertoi, että yleisin kysymys mitä häneltä erityisesti isät kysyvät luennoilla on “Mitä minun täytyy tehdä, että saan lapseni Harvardiin?”. Medinan vastaus on yksinkertaisuudessaan: “Mene kotiin ja rakasta vaimoasi”.

Parisuhde kokee ison mullistuksen, kun yhtälöön lisätään jatkuvaa huomiota kaipaava vauva ja tutkimusten mukaan monissa tapauksissa tyytyväisyys parisuhteeseen droppaa selkeästi ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Näin ei kuitenkaan ole pakko käydä, sillä tärkeimmät konflikteja aiheuttavat syyt ovat tiedossa ja niitä voi ennaltaehkäistä. Parisuhteesi on myös todennäköisemmin turvassa, jos se on valmiiksi ollut vakaalla pohjalla ja jos lapsen saanti on ollut selkeästi yhteinen päätös.

Vauvan neurologisen kehityksen kannalta ykkösjuttu on turvallisuuden tunne. Vauvat ovat myös jo syntyessään hyvin tarkkaavaisia ja siksi havaitsevat hyvin helposti, jos vanhempien välillä kaikki ei ole hyvin. Jo alle puolivuotiaat lapset ymmärtävät vanhempien tappelevan ja saavat siitä stressioireita. Jos stressi jatkuu pitkään, lapsen riski saada flunssa tai masentua kasvaa ja he hallitsevat tunteitaan huonommin, mikä vaikuttaa heidän sosiaalisiin suhteisiinsa. Kaikissa parisuhteissa tapellaan joskus, eikä se aiheuta suoraan valtavia vaurioita lapsen kehitykselle. Olennaista olisi, että lapsi näkee myös vanhempiensa sopivan riidan.

Mitä voit siis tehdä suojellaksesi parisuhdettanne turhilta konflikteilta? Yleisimmät syyt konflikteille pienten lasten vanhempien parisuhteissa ovat:

1. Unenpuute – Väsyneenä nyt vaan on huonompaa seuraa ja ärsyyntyy helpommin. Riippuu vähän tsägästä kuinka hyvin oma lapsi nukkuu luonnostaan, mutta kannattaa myös perehtyä unikirjallisuuteen omien tsänssien parantamiseksi 🙂
2. Sosiaalinen eristäytyminen – Jos vietät hirveästi aikaa yksin kotona lapsen kanssa, se altistaa sinua tutkimusten mukaan stressille. Kannattaa siis ylläpitää aktiivisia sosiaalisia suhteita moniin eri ryhmiin.  Tämä on erityisen tärkeää naisille, joilla  stressiä vähentää nimenomaan oksitosiini, jota syntyy positiivisissa ihmissuhteissa (Miehillä stressiä vähentää tehokkaimmin adrenaliini, eli urheilu voi olla heille vielä parempi lääke stressiin).  Hyvä tapa on myös luoda säännölliset check-in rutiinit kumppanin kanssa aamulla ja illalla, joiden avulla pysytte hyvin kärryillä, miten kummallakin menee.
3. Epätasaisesti jakautuneet kotityöt – Tilastojen mukaan naiset tekevät edelleen suurimman osan kotitöistä, vaikka Suomi on kansainvälisessä vertailussa paremmasta päästä. (Naiset 59,3% / Miehet 40,7%) Tämä on ongelma on teoriassa helposti ratkaistavissa listaamalla kaikki kotityöt ja miettimällä jako uusiksi. Fiksuinta se on tehdä jo ennen lapsen syntymää jos mahdollista.
4. Masennus – Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsii Suomessa noin 9-16% naisista ja 10% miehistä.  Useimmissa tapauksissa masennus paranee muutamassa kuukaudessa, mutta pahimmillaan se voi syventyä pitkäkestoiseen masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Tärkeää on hakea apua ajoissa. Täältä löydät THL:n ohjeistusta aiheesta.

Kaiken kaikkiaan tärkeintä on pyrkiä suhtautumaan omaan kumppaniin empaattisesti – avioliittotutkija John Gottmanin mukaan tämä on tärkein parisuhteen onnellisuutta ennustava yksittäinen tekijä. Kun ärsyyntyminen uhkaa esimerkiksi yllä kuvatuissa konfliktitilanteissa, on siis tärkeää aktivoida oma empatiarefleksi ja yrittää asettua oman kumppanin asemaan. Muistan lukeneeni jostain hauskan vinkin, että kaikki parisuhteemme voisivat paremmin, jos osaisimme suhtautua kumppaniimme samalla tavalla kuin väsyneeseen uhmaiseen lapseen, joka huutaa “Mä vihaan sua”: “Et sä kulta tota oikeasti tarkoita, sä oot nyt vaan vähän väsynyt.”

Viimeisenä käytännön vinkkinä parisuhteen hoitamiselle Medina ehdottaa seksin aikatauluttamista 🙂