Kesän ovella kuulin muutaman viikon sisällä useammalta tuttavalta innostuneita kommentteja Marie Kondon “siivoushittikirjasta”. Mielenkiintoisinta näissä kommenteissa oli se, että kirjan kehumisen lisäksi jokainen kehuja kertoi välittömästi saaneensa lähes pakottavan tarpeen järjestellä tavaroita kotonaan. Ajattelin, että jos joku ihminen on onnistunut tekemään siivoamisesta hitin, niin kirja täytyy olla lukemisen arvoinen.

Vakuutuin heti kirjan alkupuolella Marien fanaattisuudesta, sillä minusta on hienoa, että ihmiset jaksavat paneutua asioihin intohimoisesti. Marie on siis japanilainen nainen, joka on lapsesta lähtien ollut kiinnostunut asioiden järjestelystä ja hän kertoi teini-ikäisenä muun muassa tutkineensa 3 vuoden ajan erilaisia säilytyslaatikkojärjestelmiä, jonka jälkeen hän totesi, että itse asiassa järjestelmä ei ole siisteyden kannalta kovin tärkeässä roolissa. Ehkä vähän hullua, mutta tulipahan testattua 😉

Marien pääpointti on, että jos haluat saada elämäsi järjestykseen, pitää sinun tehdä kerralla kaksivaiheinen suurpuhdistus. (Tosin “kerralla” voi hänen mukaansa kestää myös jopa puoli vuotta, jos tavaraa on ehtinyt kertyä todella paljon.)

Vaihe 1: Luovu turhista tavaroista. Vaihe 2: Valitse jokaiselle tavaralle oikea paikka.

Keskitytään tässä vaiheeseen 1. Myönnän, että aloin lukea kirjaa hieman omahyväisenä. Ajattelin, että “Mehän olemme karsineet jo niin paljon tavaraa, että varmaan lähinnä saan taputella itseäni olalle hyvästä työstä.” Mariella oli kuitenkin monia tärkeitä oppitunteja annettavana.

Kirjan tärkein oppi itselleni oli Marien sekä rationaalista systemaattisuutta että tavaroiden herättämien tunteiden tutkimista hyödyntävä tavaroiden karsimisprosessi. Marie oli oivaltanut, että molemmat elementit ovat välttämättömiä tavaroiden tehokkaaseen karsimiseen. Hän oli myös ovelasti määritellyt prosessin tavoitteeksi “Mitä haluan säilyttää”, eikä “Mitä haluan heittää pois”, koska ajatus tavaroiden poisheittämisestä aiheuttaa monissa ihmisissä ahdistusta.

Prosessin systemaattinen puoli on se, että siivotaan kerralla yksi tavararyhmä, esimerkiksi kirjat tai tietty vaateryhmä kuten yläosat, ja käydään jokainen siihen kuuluva esine systemaattisesti läpi. Läpikäynnissä taas hyödynnetään tunteita. Jokainen tavara otetaan vuorollaan käteen ja kysytään itseltämme “Tuottaako tämä tavara minulle iloa?”. Kuulostaa hipiltä ja onkin vähän sitä, mutta todella tehokasta. Erityisen hyödyllinen tämä periaate oli vaatteiden ja kenkien kohdalla. Minulla ei koskaan ole ollut ongelmaa heittää pois jo kulahtaneita vaatteita, mutta huomasin säilyttäneeni tiettyjä hyväkuntoisia kenkiä tai vaatteita syyllisyydentunnosta, koska tiesin käyttäneeni niitä vasta muutaman kerran. Marien rohkaisemana pystyin kuitenkin kiittämään niitä saamistani opeista (kuten “tämä materiaali/väri ei sovi minulle” tai “tämä olisi pitänyt pestä käsin, jotta se ei olisi kutistunut”) ja vapauttamaan ne jatkamaan omaa elämäänsä kierrätyksen kautta.

Toinen, erityisesti parisuhteen toimivuuden kannalta todella tärkeä oppi oli, että ei saa mennä heittämään toisen kamoja pois tai pakottaa häntä tekemään sitä itse – ainoastaan innostaa häntä esimerkillä seuraamaan 😉

Jos innostuit, Marie Kondon kirja “KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika” (The life-changing magic of tidying up) löytyy ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista sekä Amazonista. Lean Life periaatteidemme mukaisesti en heti ostanut kirjaa vaan lainasin sen kirjastosta. (myönnän kuitenkin myöhemmin ostaneeni sen itselleni, koska se oli niin hyvä! 🙂 ). Suosittelen lämpimästi lukemaan kirjan sellaisena viikonloppuna, että sinulla on aikaa toteuttaa sen usein synnyttämää siivousvimmaa välittömästi – se tekee lukukokemuksesta entistä nautinnollisemman 😉