Monella pariskunnalla on jonkinlainen systeemi yhteisen talouden hallintaan. Yllä kuvattu kuittisysteemi on joidenkin suosikki – systeemi vaan on valitettavan työläs. On toki muitakin järjestelmiä. Olin vähän aikaa sitten Lidlissä ruokaostoksilla, ja kassajonossa kuulin takanani seuraavan keskustelun: [Nainen ottaa karkkipussin hyllystä ja heittää kärryyn] Mies: Tarvitaanko me noi vielä? Eiköhän olis jo tarpeeksi herkkuja juhliin? Nainen: No pitää olla riittävästi. Sä varmaan maksat? – Ai mun pitäis muka maksaa tää? – No sun vuoro se on tällä kertaa? – No joo, mutta mä maksoin edellisetkin bileet, sä oot käyny vaan maitokaupassa! Tässä vaiheessa kävi ilmeiseksi, että kyseisen parin talousjärjestelmä “maksetaan about vuorotellen” ei ollut ehkä sittenkään optimaalinen.
Voisiko asian järjestää jotenkin paremmin? Koska on työlästä ja vaivalloista sumplia kuittien kanssa ja säännöllisin väliajoin pyrkiä tasaamaan kuluja, meillä on käytössä yhteinen tili. Tältä tililtä menevät kaikki yhteiset menot, kuten vuokra, sähkö, netti, Netflix sekä ruokakulut. Lisäksi tilin rahoilla voidaan käydä yhdessä ulkona. Me päädyimme hommaamaan yhteisen tilin S-pankista, koska se ei maksa mitään (olettaen, että ostat säännöllisesyi ruokaa, jolloin bonuksilla voi kuitata vuosimaksun). Meillä molemmilla on debit-kortti yhteiselle tilille, joten molemmat voivat maksaa suoraan yhteiset kulut omalla kortillaan, eikä kuitteja tarvitse enää setviä jälkikäteen. Olemme myös päättäneet soveltaa yhteiseen kulutukseen laissez faire -politiikkaa, eli kumpikin antaa toisen käyttää omaa harkintakykyä siinä, mihin kuluihin yhteistä tiliä voi soveltaa ja luottaa siihen, että toinen tarkistaa asian isommissa hankinnoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että Tommi ei valita siitä, että Sonja ostaa itselleen lakuja tai homejuustoja yhteisillä rahoilla eikä Sonja mussuta Tommille satunnaisista erikoisolut-hankinnoista.
Olennaista tilin toimivuudessa on tietenkin se, että molemmilta siirtyy automaattisesti yhteiselle tilille joka kuukausi sovittu summa, jota sitten käytetään yhteisten kulujen maksamiseen. Me olemme sopineet kuukausibudjetin aina yhdessä säännöllisin väliajoin pidettävissä budjettineuvotteluissa, mutta niistä lisää toisessa blogipostauksessa 😉
Hyvin samanlaiset käytännöt on luotu meillekin. Mites ostoslista? Se, meillä on Foodiessa. Sinne saa ihan tuotetasolla valittua mitä haluaa ostettavaksi. Heitellään sinne viikon mittaan loppuneet tuotteet ja suosikeista saa helposti valittua ne perusostokset. Tulee vertailtua hintoja jo etukäteen ja näkee jopa kauppalaskun summan etukäteen.
Perinteiseen ostoslistaan käytetään Wunderlist-appia. Löytyy niin koneelle kuin molempien kännyköille, joten sinne on näppärä lisätä aina, kun tulee mieleen joku juttu joka tarvitaan. Sit vaan kaupassa kännykkä auki ja ruksaa sieltä pois kaikki jutut, jotka ostaa. Foodieta on kanssa kyllä käytetty, mutta oikeastaan vaan siihen, että noin 2 viikon välein tilataan isompi satsi mehuja, kaikkea säilyvää ja seuraavan viikon ruoat kauppakassilla – ei tarvii kantaa 10 kilon kantamuksia himaan. Molemmista aiheista tulossa lisää lähitulevaisuudessa! 🙂