Kotityöt ovat yksi yleisimmistä riidanaiheista parisuhteissa ja niiden epätasainen jakautuminen voi pahimmillaan viedä eron partaalle.
Yksi nihkeimmistä puolista lapsen saamisessa on, että kotitöiden määrä tuntuu kasvavan räjähdysmäisesti samanaikaisesti kun unien pituus ja laatu heikkenee ja vapaa-ajan määrä laskee. Niin kauan kun jompikumpi on kotona lapsen kanssa, pysyy pakka vielä jotenkin kasassa, koska hän pystyy hoitamaan monia asioita päivän aikana. Kuitenkin silloinkin usein molemmat ajattelevat, että onpas toisella helppoa: “Siellä se saa olla rennosti kotona kaiket päivät ilman tiukkoja aikatauluja” tai “Onhan se kiva, että saa juoda kahvinsa ja syödä lounaansa ihan rauhassa, ilman että koko ajan joku vaatii jotain”. Voin kertoa, että näin käy helposti myös, vaikka olisi itse ollut kotona ja periaatteessa tietäisi, että lapsi työllistää myös ihan mukavasti päivän aikana 🙂 Joka tapauksessa pinna on molemmilla helpommin kireällä, kun kotitöiden määrä kasvaa ja helposti molemmista tuntuu siltä, että itse tekee enemmän tai että toinen ei ainakaan ymmärrä ja arvosta kaikkea sitä, mitä sinä teet.
Aikaisemmin olimme sopineet kotitöistä suhteellisen ylätasolla, mutta nyt kun ruuhkavuodet ovat alkamassa toden teolla Tommin töihinpaluun ja naperon tarhanaloituksen myötä, koimme tarpeelliseksi sopia asioista tarkemmalla tasolla. Pääasiallinen tavoite oli luoda selkeä vastuunjako eri tehtävien osalta ja varmistaa, että työnjako tuntuu molemmista reilulta. Tutkimusten mukaan erityisesti lasten saannin jälkeen työt kerääntyvät naiselle, mikä puolestaan johtaa helposti tämän katkeroitumiseen ja sitä kautta heikentää parisuhdetyytyväisyyttä. Minulla on taipumusta nopeatempoisena ja vastuuntuntoisena ihmisenä napata “ilmassa roikkuvia palloja”, joten minun mielenterveyteni kannalta on tärkeää, että vastuut on jaettu selkeästi ja tiedän, mistä minun ei tarvitse murehtia.
Luin jonkin aikaa sitten Tiffany Dufun kiinnostavan kirjan Drop the ball, joka antoi vinkkejä siihen, miten lapsiperhevaiheessa rakennetaan tasavertainen kumppanuus kotona. Ihastuin heti Tiffanyn ideaan Life management excelistä, johon listataan kaikki tehtävät ja niiden vastuuhenkilö. Kehitin siis tämän idean pohjalta oman version excelistä, johon on listattu kaikki meidän kontekstissa relevantit tehtävät. Inspiraationa käytin kaverin vinkkaamaa erinomaista Helsingin Sanomien kotityökonetta, jossa oli hyvin listattu erilaisia tehtäväalueita. Loin itse ensimmäisen version excelistä, johon listasin tehtävät ja arvioin niiden keston ja toistuvuuden, mutta kävimme sen sitten yhdessä läpi Tommin kanssa. Tommi tarkasti arvioni ja samalla kävimme keskustellen läpi, kumpi on hoitanut eri tehtäviä tähän mennessä ja kumman kannattaisi ottaa vastuu eri tehtävistä nyt syksyllä.
Excelin pohjalta käymämme keskustelu oli todella hyvä ja synnytti seuraavat oivallukset:
- Onneksi emme asu omakotitalossa emmekä omista autoa, kesämökkiä tai lemmikkejä – nämä valinnat vähentävät kotitöiden kokonaismäärää dramaattisesti. Meillä ei myöskään ole minkäänlaisia remontti- tai rakennusprojekteja meneillään.
- Jos edustatte parisuhteessanne eri siisteysstandardiluokkia, minulla on hyviä uutisia sottaisemmalle osapuolelle: Lapsensaanti romahduttaa yleensä siistimmän osapuolen siisteysstandardeja dramaattisesti 🙂 Olennaista on siis myös käydä kriittisesti listaa läpi, että mitä asioita ei tee kukaan (esim. meillä vaatteiden silittäminen) ja toisaalta kuinka usein asioita tehdään. Ulkoistimme siivouksen alkuvuodesta ja minusta olisi mukavaa, jos se tapahtuisi joka viikko, mutta kustannussyistä otimme sen joka 2. viikko. En kuitenkaan aio itse siivota niinä väliviikkoina vaan siedän vaan vähän enemmän sotkua.
- Kannattaa miettiä tarkkaan, mitkä hommat voisi automatisoida (esim. ruoan verkkokauppatilaukset) tai ulkoistaa arjen helpottamiseksi. Ulkoistaminen on tottakai kustannuskysymys, mutta automatisointi ei yleensä maksa enempää. Meillä esimerkiksi käytetään äärimmäisen vähän aivokapasiteettia ruokahuollon miettimiseen, koska meillä on jo hyvä systeemi sitä varten. Käytämme myös suht vähän aivokapasiteettia asioiden muistamiseen, koska meillä on käytössä yhteinen to do-lista otsikolla “Tommi ja Sonja elämänhallinta”, jonka avulla nakitamme toisillemme tai itsellemme ad hoc mieleen tulevia tehtäviä.
- Tasavertaista jakoa on lapsiperhevaiheessa lähes mahdoton saavuttaa, elleivät ruoka- ja pyykkäysvastuut ole jaettu eri osapuolille, koska ne vievät niin paljon aikaa viikkotasolla. Isommat kertaluontoiset hommat eivät vaan millään riitä kompensoimaan toistuvia tehtäviä, varsinkaan jos ei omista autoa tai omakotitaloa.
Kaiken kaikkiaan asioista sopiminen tuntui tosi hyvältä ja lisäsi ainakin minun parisuhdetyytyväisyyttäni välittömästi entisestään 🙂 Meidän tapauksessamme pyrimme jakamaan kotivastuut mahdollisimman tasapuolisesti, koska teemme molemmat yhtä paljon myös kodin ulkopuolisia töitä, joten se tuntui reilulta.
Excel lähtee nyt happotestaukseen meidän perheessämme elokuusta lähtien – päivitämme aina viimeisimmän version tänne. Voit ladata esimerkkiversion tästä. Jätimme exceliin nekin kotityökoneessa olleet tehtävät, jotka eivät meidän tilanteessamme olleet relevantteja, jotta muiden on helpompi hyödyntää pohjaa. Kuulemme mielellämme myös palautetta teiltä, että mitä juttuja teidän mielestänne listasta puuttuu tai mitä ajatuksia homma herättää! 🙂