Romanttinen avioehto

Naimisiin meno on kahdella tavalla merkityksellinen juttu: henkisesti ja juridisesti. Henkisellä tasolla on tietty valtavan tärkeä juttu, että saat rinnallesi kumppanin, joka tukee ja auttaa sinua kasvamaan paremmaksi ihmiseksi, ja jonka onnellisuuteen olet valmis myös itse panostamaan. Juridisessa mielessä taas valtio on ymmärrettävästi kiinnostunut siitä, katsotaanko nyt kaksi ihmistä yhdeksi taloudelliseksi yksiköksi.

Kun historiallisesti avioliiton päätarkoitus oli tuoda taloudellista turvaa, on tuo taloudellinen elementti nykyään menettänyt merkitystään. Tämä on erityisen totta niissä tapauksissa, joissa pari päättää tehdä avioehdon.

Tyypillisesti avioehdolla suljetaan pois avio-oikeus omaisuuteen joko osittain tai kokonaan. Joillekin avioehto voi tuntua vaivaannuttavalta ajatukselta.  Ymmärrettävästi voi tuntua oudolta jutella ennen naimisiinmenoa siitä, että ”mitäs jos erotaan, mitä tapahtuu omaisuudelle”. Ehkä jonkun mielestä avioehdon puheeksi ottaminen viittaa siihen, että toinen ei ole täysillä mukana.

Me sen sijaan näemme avioehdon nimenomaan erittäin romanttisena juttuna. On mahtavaa, että voidaan sopimuksella sanoa, että on kiinnostunut toisesta ainoastaan ihmisenä, eikä mahdollisen taloudellisen hyödyn takia. Avioliitto ilman avio-oikeutta on liitto nimenomaan henkisen hyödyn, ei taloudellisen voiton vuoksi. Tasa-arvo oli myös toinen tärkeä peruste meille. Koska me ollaan lähtökohtaisesti sitä mieltä, että hoidetaan kotityöt tasapuolisesti (ja mahdolliset tulevat vanhempainvapaat), niin tässäkin mielessä avioehto tuntui fiksulta. Toki, jos vain toinen tekisi uraa ja toinen olisi kokonaan kotona, voi avio-oikeutta silloin ajatella tulevaisuuden turvana kotiin jäävälle osapuolelle.

Meille avioehto oli helppo tehdä, koska molempien ajatus siitä oli valmiiksi hyvin samanlainen. Ja koska kummallakaan ei ole merkittäviä omaisuuksia, sopimus oli helppo tehdä itse, ja yksinkertaisesti jättää maistraattiin hyväksymistä varten. Eli siinä mielessä ei kannata ainakaan pelätä, että avioehdon tekeminen on vaikeaa tai kallista. Toki, jos omaisuutena on suvulle tärkeitä mökkejä, taloja tai vaikkapa osakkeita, kannattaa sellaiset jutut ottaa huomioon. Lisäksi kannattaa huomata, että monelle on varmaan tulevaisuudessa ehkä tulossa perintönä jotain omaisuutta – halutaanko tämä omaisuus pitää turvatusti suvun piirissä? Avioehto on täysin vapaamuotoinen, joten periaatteessa mitä vaan voi jättää avio-oikeuden ulkopuolelle, jos niin halutaan.

Olennainen rajaus, joka mekin tehtiin, on kuolemantapauksen huomioiminen poikkeuksena. Eli jos toinen kuolee, kun ollaan vielä naimisissa, niin toisella on avio-oikeus tämän omaisuuteen. Näin varmistetaan, ettei käy silleen, et toinen delaa ja sit toinen jää täysin tyhjän päälle. Tässä on tottakai tietty puolison myrkyttämisinsentiivi, jos liitto alkaa rakoilemaan, mut todettiin, et luotetaan toisiimme sen verran, että kyseinen riski ei ole merkittävä 😉