Vanhempainvapaiden jakaminen ja sen vaikutukset perheen nettotuloihin

Vanhempainvapaiden sekä kotitöiden työnjako menee monella vielä hyvin pitkälti oman maan yhteiskunnallisten standardien mukaan. Suomessa kotitöiden jako on varmasti moniin muihin maihin verrattuna melko tasaista, mutta vanhempainvapaiden osalta on vielä hyvin tyypillistä, että äiti jää kotiin pidemmäksi aikaa lapsen kanssa ja isä käyttää – jos käyttää – ne hänelle Suomessa varatut 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa, joista 3 viikkoa voi käyttää yhtä aikaa äidin kanssa. Usein kuulee, että ”kyllä äidin kannattaa jäädä kotiin, jos miehellä on parempi palkka”. Mutta kuinka suuresta rahasummasta oikeasti puhutaan?

Mitä vanheimpainvapaa oikeasti maksaa?

Koska tästä aiheesta kirjoitellaan usein täysin puutteellisen faktatiedon perusteella mutu-pohjalta tunteiden tärkeyttä ja perheiden valintaoikeutta korostaen, halusimme tehdä perusteellisen, faktapohjaisen selvityksen vanhempainvapaista Suomessa ja miten niiden jakaminen vaikuttaa perheen nettotuloihin. Meille on sinänsä ihan sama, miten kukin pariskunta päättää vapaansa jakaa, mutta kannustamme pariskuntia erityisesti yhteisen rahankäytön osalta neuvottelemaan asioista avoimesti ja tiedostamaan valintojensa taloudelliset vaikutukset.

Me olemme siis luoneet excel-pohjaisen laskurin, jonka avulla voitte laskea, miten vanhempainvapaan jakaminen vaikuttaisi teidän perheenne nettotuloihin. Muutama huomio laskurista:

  • Laskurissa otetaan huomioon ainoastaan työtulojen menetys lapsen ensimmäisen kahden elinvuoden aikana suhteessa tilanteeseen ennen lasta – mahdollinen eläkkeen menetys kotihoidon tuella kotona oltaessa sekä hidastunut ura- ja palkkakehitys jätetään huomioimatta
  • Täyttäkää laskuriin keltaisella merkityt ruudut ensimmäisellä Skenaariot-välilehdellä. Olemme taulukon oikeaan laitaan laskeneet esimerkkiarvoja vapaiden pituuksista viikoissa excelin käytön helpottamiseksi.
  • Muilta välilehdiltä löytyvät laskelmien pohjana käytetyt luvut
  • Varoitus: Excel vaatii myös hieman omaa päättelyä 🙂 Yritimme tehdä siitä mahdollisimman helppokäyttöisen, mutta tukien monimutkaisuus (esim. osa kk-perusteisia, osa viikko-perusteisia) teki tehtävästä hankalan.
  • Todelliset excel-nörtit kustomoivat tietysti luodun pohjan täysin omaan tilanteeseen sopivaksi 🙂

Voit ladata excel-laskurin omia laskelmiasi varten tästä.

Excel on täytetty valmiiksi Suomen 2015 mediaanipalkoilla, ja sillä oletuksella, että isä ja äiti jakavat vanhempainvapaat puoliksi ja kumpikin hoitaa lasta kotona yksin 25 viikkoa, sekä yhdessä ensimmäiset 2 viikkoa. Tällä laskelmalla pariskunnan nettotulot ovat 47527,41 euroa. Laskimme vertailun vuoksi, miltä yhtälö näyttää, jos isä pitää ainoastaan hänelle varatun 9 viikon isyysvapaan ja äiti hoitaa lasta kotona lopun aikaa. Tässä vaihtoehdossa nettotulot ovat 48077,84 euroa. Eli kustannus siitä, että isä hoitaa lasta puolet ajasta, on kokonaiset 550 euroa. Ei varsinaisesti mikään järkyttävä rahasumma maksaa siitä, että saat viettää lapsesi kanssa aikaa, ja samalla vastuu lastenhoidosta jakautuu alusta lähtien tasaisemmin.

Mikä on normaalia? 

Tilanne muissa Pohjoismaissa on hyvin erilainen kuin Suomessa, kuten Suomen Kuvalehden jutusta selviää. Siellä naiset eivät jää niin pitkäksi aikaa kotiin lapsen kanssa ja lisäksi isien pitämät vanheimpainvapaat ovat selkeästi pidemmät. Kotihoidontukea vastaavaa järjestelmää ei ole muissa Pohjoismaissa. Saksassa taas asetelma on monessa perheessä hyvinkin perinteinen ja kotiäitiys tai osa-aikatyöllisyys on hyvin tyypillistä monille pienten lasten vanhemmille. Kuvaavaa ”normaalista” vanhempainvapaasta puhuttaessa on ystäväni kertomus saksalaisesta naisystävästään, joka sai lapsensa Brysselissä ranskalaisen puolisonsa kanssa ja oli 6 kuukautta kotona lapsen kanssa, jonka jälkeen lapsi laitettiin tarhaan. Ranskalaiset tuttavat pitivät tilannetta hyvin normaalina, Brysselissä ihmeteltiin, kuinka hän oli niin pitkään kotona ja Saksassa kauhisteltiin, kuinka niin pienen lapsen voi laittaa tarhaan. Mitään normaalia käytäntöä ei siis ole olemassa, vaan käsityksemme normaalista on vahvasti sidoksissa niin omaan kulttuuritaustaamme kuin siihen, mihin itse totuimme lapsena.

Jos tarkastellaan tilannetta Suomessa ihan puhtaasti yhteiskunnan tarjoamien tukien valossa, näyttää tilanne tältä:

  • Äitiysraha, kesto 105 arkipäivää (mukaan lukien lauantait), eli noin 4 kuukautta, joka alkaa viimeistään 30 arkipäivää eli 5 viikkoa ennen laskettua aikaa
  • Isyysraha, kesto 54 arkipäivää (mukaan lukien lauantait), eli 9 viikkoa, joista 18 arkipäivää (3 viikkoa) saa käyttää yhtä aikaa äidin kanssa
  • Vanhempainraha, 158 arkipäivää (mukaan lukien lauantait), eli reilu puoli vuotta, jonka vanhemmat voivat jakaa haluamallaan tavalla

Nämä kaikki tuet ovat ansiosidonnaisia eli niiden korkeus määräytyy toissavuoden tulojen perusteella. Osa työnantajista maksaa myös joko vapaaehtoisesti tai TES:ien mukaisesti äidille kolmelta ensimmäiseltä äitiyslomakuukaudelta täyden palkan. Jos ketjutat nämä kaikki rahat, voi jompikumpi vanhempi olla kotona lapsen kanssa noin 11 kuukautta lapsen syntymän jälkeen ansiosidonnaisella tuella. Jos jompikumpi teistä haluaa jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, voi alle 3-vuotiaan hoitamiseen hakea lisäksi kotihoidontukea, jonka suuruus on 338,34 e/kk. Osa kunnista maksaa myös kotihoidon tuen kuntalisää, joka Helsingissä on esimerkiksi 264 e/kk alle 1,5-vuotiaan kanssa ja 218,64e/kk, kunnes lapsi on 2-vuotias. Jos yhteenlasketut bruttotulonne ovat yhden lapsen perheessä alle 2734,48e/kk, voitte lisäksi hakea hoitolisää, joka on enimmillään 181,07 e.

Puhtaasti tukien perusteella valtio ei siis mitenkään erityisesti kehota nimenomaan naisia jäämään kotiin lapsen kanssa pidemmäksi aikaa. Toisaalta se ei myöskään kannusta isiä pitämään pidempiä vapaita, kun isälle korvamerkitty vapaa on lähes puolet pienempi kuin äidin. Tilastojen mukaan perhevapaita käyttävät Suomessa tällä hetkellä pääasiassa ainoastaan äidit. Tämä taas johtaa väistämättä siihen, että nuorten naisten työllisyys ja asema työmarkkinoilla on huomattavasti heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Nuori nainen näyttää helposti työnantajan silmissä riskiltä, sillä hän aiheuttaa todennäköisemmin yritykselle kuluja. Kulut eivät valitettavasti vieläkään jakaudu tasan äidin ja isän yritysten kesken toisin kuin Ruotsissa, jossa jokainen työssäkäyvä tuloveron maksaja osallistuu sairausvakuutusmaksullaan vauvakulujen kattamiseen. Suomen Naisyrittäjät ovat tehneet aiheesta hyviä havainnollistavia laskelmia.  Tässä kohtaa keskustelu menee yleensä mediassa hieman metsään: erilaiset kansanedustajat ja yksityishenkilöt puhuvat tuohtuneena perheiden oikeudesta tehdä omat päätöksensä. Kysehän ei ole siitä mitä perheet päättävät – perheet saavat jatkossakin varmasti aina tehdä omat päätöksensä – vaan siitä, minkälaisia malleja yhteiskunta taloudellisesti tukee ja missä määrin nämä mallit tukevat niin yleistä kuin erityisesti nuorten naisten työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia. Tällä hetkellä Suomen malli ihan puhtaasti faktojen pohjalta on epäedullinen nuorille naisille.

Mitäs me tehdään?

Lopuksi paljastettakoon, että Lean Life-pariskunta päätyi taloudellis-arvopohjaisten analyysien jälkeen jakamaan omat kesällä alkavat vanhempainlomansa siten, että äiti hoitaa lasta kotona ensimmäiset 6kk ja isä seuraavat 6kk.

4 thoughts on “Vanhempainvapaiden jakaminen ja sen vaikutukset perheen nettotuloihin

  1. Milla / Periaatteen Nainen says:

    Hyvä te! Onnea odotukseen. Onneksi teillä on kaikesta kirjalliset muistiinpanot ja olette tottuneet kirjaamaan asioita ylös – voin sanoa että vauvavuosi (ja jo raskausaika) verottaa erityisesti muistia 😀 . Itse päädyin olemaan kotona, öhm, toukokuussa tulee täyteen 7 vuotta. Sinä aikana olen ehtinyt opiskella, tehdä osa-aikatöitä (aloitin pienimmän kohdalla tämän ollessa 3 kk) ja kombinaatio on ollut toimiva. Meillä ei käytännön syistä isä ole pitänyt kuin 3 lapsen kanssa yhteensä 20 päivää isyysvapaita, mikä taas on sääli. Odotan innolla kokemuksianne näistä ajoista, ja vaunuvertailuja ;).

  2. äippä says:

    Erinomaista! Hieno, tasa-arvoinen päätös. 🙂 Ihanaa! Onnea odotukseen!

    Kiitos! Aivan loistava excel! Tämmöinen itsekin piti tehdä aikoinaan!

    Vauvan laskettuaika vaikuttaa siihen, miten tulot jakautuvat eri kalenterivuosille. Tämä vaikuttaa verojen suuruuteen, jotka maksetaan kalenterivuoden perusteella. Jos parempituloinen puoliso saa jaettua vanhempainvapaat eri kalenterivuosille, voi se kaventaa tulojen menetyksen eroa.

    Helsingissähän on pienempi kunnallisvero (joka on vähemmän progressiivinen kuin valtion tulovero) kuin muualla maassa. tämä ymmärtääkseni tasaisi eroa. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Kunnat/Kunnallisvero-kartalla/ ja tämä liite: https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/tilastot/kunnallisveron-osuus-palkkatulosta-2017.pdf

    Toki sitten vauvan ruokailutottumukset voivat vaikuttaa vielä lopulliseen jakoon, mutta niitä ei voi odotusaikana vielä tietää. Onko äidin työpaikka sen verran lähellä kotia, että vauva voidaan tuoda esim. imetystauolle ruokatunnin ajaksi? Näin tiedän joidenkin toimineen noin 6kk kanssa, joka ei vielä kovin paljon kiinteitä syö. Mutta onnistuuhan ihmiset jotenkin pyörittämään arkeaan myös maissa, joissa äitiysvapaat ovat ihan minimaaliset. Jossain maissa on työpaikoilla lakisääteiset pumppaushuoneet vauvojen äideille, joiden ovet saa lukkoon. Suomessa en ole kuullut moisista. Kokoushuoneeseen tai vessaan on vähän nihkeä mennä pumppaamaan. Jos vauva on pullo-, korvike- ja kiinteään ruokaan tottunut ennen 6kk ikää, niin silloinhan mitään ongelmaa ei ole tasa-arvoisen vaihdon edessä. Toisaalta olen parilta isältä kuullut, jotka ovat ottaneet 3-6kk vauvan hoidettavakseen, että kyllä vauveli on pakon edessä alkanut syömään pullosta, vaikka aiemmin sitä on sitä aiemmin vieroksunut.

    1. Sonja says:

      Hei Äippä! Kiitos kommenteista! Toi eri vuosille jakautuminen kuuluu tosiaan kategoriaan ”excel-hifistelijät voi kustomoida omiin tarpeisiin” 😉 Se ois ollu aika työläs vielä lisätä mut hyvä pointti että entisestään pienentää eroja. Imetykseen töissä olevana ja noihin mainitsemiisi tiloihin en ole perehtynyt. Imetyshän on kans aika vahvasti oma preferenssi juttu, osa ei imetä ollenkaan, osa haluaa imettää pitkään. Pumpattu maitohan säilyy myös pakkasessa 6kk et teorias vois pumpata aika paljon varastoon. En itse ehkä näe sitä tässä niin keskeisenä teemana.

Comments are closed.